Olin kuuntelemassa ja moderoimassa HEROn tämän vuoden ensimmäistä Yleisötilaisuutta 12.3.25, jossa vieraana oli Selkokeskuksen asiantuntija Ella Airaksinen teemalla ”Lukuiloa selkokirjoista”.
Opin tilaisuudessa paljon uutta, kuten esimerkiksi sen, ettei selkokirja ole synonyymi helppolukuiselle kirjalle. Selkokirja on aina mukautettu versio alkuperäisestä kirjasta, vähän samaan tyyliin kuin kirjan pohjalta tehty elokuva, mutta alkuperäisen teoksen idea, tyyli ja tunnelma säilyttäen. Parhaimmat selkokirjat syntyvät kieleltään rikkaista kirjoista. Opin myös, että selkokirja on vähän kuin runokirja: siinä jokainen lause alkaa omalta riviltään. Ulkoasu on rauhallinen ja ilmava. Selkokirjat tunnistaa logosta ja niitä on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi.
Tilaisuuden jälkeen heräsin siihen tosiseikkaan, että selkokirjat ovat meille itseasiassa todella tärkeitä. Suomessa asuu 650–750 000 henkilöä, jotka tarvitsevat selkokieltä. Tyypillisesti selkokirjoista hyötyvä henkilö kokee oppimisen vaikeutta tai lukutaito on muuten vain heikko ja lukeminen työlästä. Selkokirjat sopivat myös henkilöille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Selkokirjallisuus on tärkeää, sillä se mahdollistaa elämyksiä ja lukemisen iloa myös niille, jotka eivät koe erityistä kiinnostusta lukemista kohtaan. Ella suositteli selkokirjoja myös kehitysvammaisille tai muistisairaille.
Selkokirjoille on tunnusomaista, että niissä juonta on helppo seurata. Niissä ei ole vaikeita lauseenvastikkeita. Muutenkin selkokirjoissa käytetään arkipäiväisiä sanoja ja lauseet ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Vaikeita ja pitkiä määriteketjuja vältetään. Passiivi on myös vältettävien listalla (tästä ilahduin erityisesti!). Selkokirjoissa dialogissa kerrotaan aina selkeästi, kuka puhuu ja kirjan henkilöt esitellään alussa henkilöluettelossa.
Selkokirjoja julkaisevat mm. Avain, Laatusana, Opike, Pieni Karhu, Reuna ja WSOY. Saavutettavuuskirjasto Celiassa on paljon selkokirjoja saatavana äänikirjoina.
Joka vuosi palkitaan Suomen paras selkokirja. Parhaaksi selkokieliseksi kaunokirjaksi tänä vuonna valittiin Satu Leiskon Ihmisenhaltija ja Tuija Takalan Sormus, jotka olivat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Parhaaksi tietokirjaksi lukijat äänestivät Silja Vuorikurun kirjan Titanic – Maailman suurin laiva.
Lisätietoa: Minna Eväsoja
Selkokeskus – suomeksi » Etusivu, Tietoa Celiasta – Celia
