Helsingin seudun erilaiset oppijat ry järjesti Lukiviikon kunniaksi 9.10.24 Runohetken OODIn kirjastossa, Saarikivi-matolla. Tilaisuus keräsi hirmuisesta syysmyrskystä huolimatta nelisenkymmentä henkilöä paikalle ja runouden äärelle.
Tilaisuuden teemana olivat japanilaiset tanka- ja haikurunot, joiden historiaan, tyyleihin ja teemoihin johdattelin kuulijoita. Luin ääneen niin japaniksi kuin suomeksi kuuluisimpien japanilaisten runoilijoiden runoja 1000-luvulta nykypäivään, jotta pääsisimme oikeaan tunnelmaan ja virittelisimme mieltämme sopivaan herkkyyteen runoudelle. Avasin kuulijoille myös runojen kätkettyjä metaforia ja symboleita kauneudesta, kaipuusta, rakkaudesta ja luonnosta.
Tilaisuuden lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus kirjoittaa oma haiku (17 tavua) tai tanka (31 tavua), jotka olen koonnut tähän nimettöminä. Nimettömyys sopii hyvin japanilaisen runouden perinteeseen, sillä vanhoissa runoissa on paljon nimettömien runoilijoiden runoja. Lisäksi omien ajatusten ja tunteiden tiivistäminen lyhyeen muotoon vahvistaa keskittymiskykyä ja on erinomainen Suomen kielen harjoitus erilaisille oppijoille, kuten kaikille muillekin.
Runoja syntyi yhteensä 17 kpl ja kaikkien kirjoittajien kesken arvottiin Minna Eväösojan Wabi ja Sabi mietiskelypäiväkirja (2018 Gummerus). Kirja sisältää 18 runoa ja niiden selitykset sekä tyhjiä sivuja omien runojen kirjoittamiseksi.
Seuraava Runohetki järjestetään huhtikuussa 2025. Tervetuloa mukaan!
Syysterveisin Minna Eväsoja
kirjailija ja HEROn koulutuskoordinaattori
Lokakuu on taas.
Haluan tanssia aina,
sinua haluan.
Elämän valo
hetki syksyn tuulessa.
Sielun kauneus
on katoavaisuudessa,
suruni ääretön meri.
Kirjaston rauha.
Antaa sataa hurjasti
sorina jatkuu.
Hämärä tulee
jalat märkinä, ohoi!
Runo sulattaa.
Tuntematon mies
kirjoittaa tarinansa.
Stop, se loppuu näin.
Sadepisarat
idän runotunnelmat
mieltä raikastaa.
Valo loistaa
hämärässä verkko hehkuu
hopeisena.
Kun kissa naukuu
saapuvat linnut nauraen
yhteiseen leikkiin.
Askel polulla
varjo seuraa kulkijaa
viimeiseen hetkeen.
Routa katkaisee varjon
yksin ei kulje kukaan.
Voi taivas harmaa
tuoda värin loistetta
huomisen tielle.
Kaarevan katon
peittää lehdetön maa.
Tanssii hiljaisuus.
Harmaa haikara
tuulisella lahdella.
Sumu peittelee
pihlajan jonka puna
säkenöi poskissani.
Jorma – minkä möit?
Möit mun isieni maat.
Vain routa jäi.
Kurjet lähtivät
meri vielä rajaton.
kauneus rannalla.
Kirkasta on nyt.
Kotona ei sada siis.
Rakastan syksyä.
Yhteinen hetki
runojen tunnelmissa
Oodin illassa.
Syysmyrsky riehuu.
Kirjaston hälyn keskellä
olen kotona.
