Selkokielen neuvottelukunta kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseensa 25.11.25 juhlavasti eduskunnan auditorioon. Ennen kokousta oli mahdollisuus osallistua eduskuntakierrokselle, jossa opas esitteli, miten työskentelee ryhmien kanssa, jotka ovat tilanneet selkokielisen opastuksen.
Eduskunta on todella upea rakennus. Ulkoapäin jykevä, pelkistetty ja karu, mutta sisältä täynnä herkkää kauneutta ja mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita en kaikkia voi tässä tekstissä avata, koska pituudella on rajansa. Minuun teki muun muassa suuren vaikutuksen marmorinen portaikko kullatuin kaitein sekä rakennuksen kansallismuseon päädyn lattiamosaiikki, joka kertoi Suomen talouden ja yhteiskunnan pilareista kautta historian: teollisuudesta, maataloudesta, metsästä ja kaupankäynnistä. Pienenä viehättävänä detaljina opin, että kansanedustajien kaappien sisältä löytyvät lämmittimet, jotka kuivattavat sateen kastelemat ulkovaatteet työpäivän aikana. Hämmästelin moneen otteeseen kierroksen aikana, että tämä on todellakin monen henkilön arjen työpaikka ja hyvin erilainen kuin oma vaatimaton huoneeni vain korttelin päässä.
Kokouksesta tuon terveisinä maahanmuuttajataustaisille kohdennetut Kaverikieli ja Huoltajien toistomalli-projektit, jotka on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen Akateemiset Naiset kanssa. Ympäri mennään ja yhteen tullaan, sillä hankkeen kehittämisessä on ollut mukana keskeisessä roolissa entinen kollegani Afrikan tutkimuksen dosentti Lotta Aunio. Toistomallista voi lukea lisää Menetelmä – Suomen kieli sanoo tervetuloa.
Kuulimme niin ikään Marika Helovuon (Helsingin yliopisto) pro gradu työn tuloksista, jossa oli tutkittu selkokieltä ja tekoälyä. Tutkimuksen mukaan tekoäly osaa pilkkoa pitkiä ja raskaita lauserakenteita ja poistaa vaikeasti hahmotettavaa passiivia tai tehdä selkeyttäviä listoja. Valitettavasti tekoäly ei osaa selittää mitään itsenäisesti ja pahimmassa tapauksessa poistaa oleellisia asioita yleistäessään tai käyttää vääriä termejä ja tekee asiavirheitä yhdistäessään kaikkea dataa mitä netistä löytyy. Tutkimus todisti, että 300 sanan tekstistä löytyi jopa yhdeksän asiavirhettä, mikä on paljon. Pälvi Tammi kertoi YLEn omasta tekoälysovelluksesta, joka on koulutettu keksimään selkokielisiä ilmaisutapoja sekä kokoamaan pidemmän tekstin runsaasta tekstiaineistosta.
Selkokielen neuvottelukunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja siinä on jäseniä 76. Viimeiseen kokoukseen paikan päälle saapui noin kolmekymmentä henkilöä ja saman verran kokousta seurasi etänä. Kokous tarjosi asiarikkaan katsauksen selkokielen tilaan ja toimintaan Suomessa ja kurkotti hieman tulevaisuuteenkin ajatuksella, että selkokieli saisi virallisen aseman osana julkista viestintää ja kirjallisuuden muotona.
Kokous päättyi Tuija Takalan runoon ”Millainen on sinun maisemasi tänään?” Minulla vahvistui halua muokata ja parantaa omaa maisemaani lisää myös tulevana vuonna.
Vastaava koordinaattori Minna Eväsoja / minna.evasoja@lukihero.fi
